Muistan lapsuudesta erityisesti yhden kerran kun teimme äidin kanssa omenapiirakkaa - tätä nimenomaista siis, sillä lauloimme koko ajan. Yleensäkin lapsuudenajan leipomuksiin liittyy vahvasti lapsuudenkotini iso keittiö ja iso pirtinpöytä. Tuon pöydän ääressä on myös otettu kuva minusta 2-vuotiaana leipomassa pipareita.

Tämä ohje on muistaakseni Anni-Helena-lehdestä, sellainen punakantinen lehtinen. Tuo lehtinen on ollut meillä kovassa käytössä, sillä samaisesta lehdestä meillä tehtiin aina myös mustikkapiirakkaa. Itse asiassa tuo mustikkapiirakan pohja on samanlainen kuin tämän omena-version. Tämän piirakan päällinen on kaurahiutaleista, mikä oli ihan mukava vaihtoehto mantelille - joskin pinta oli pehmeämpi eikä niin ihanan rapea kuin mantelilla tehtynä. Mantelilastutkin sopisivat varmasti tämän piirakan päälle.

Viimeksi omenapiirakkaa tehdessäni halusin vähän pienemmän piirakan, joten voitelin n. 27 cm kokoisen piirakkavuuan ja jauhotin sen vehnäjauhoilla ja puolitin ohjeen. Puolet suuremmalla ohjeella saadaan siis pellillinen piirakkaa. Omenoina käytin (kummi)tätini lähettämiä etelän omenia. Ja tietysti piirakka syötiin vaniljakastikkeen kanssa.

2 munaa

1 dl sokeria

2,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

0,5 dl sulatettua voita

0,5 dl maitoa

 

omenaa (~3-4, riippuen vuuan koosta)

 

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää sekaan sekoitetut kuivat aineet ja nesteet. Sekoita mahdollisimman vähän! Kaada taikina vuokaan (n. 26 cm) ja asettele omenaviipaleet päälle. Paista 225’C 10 min.

 

Kuorrutus:

50 g voita

2 rkl vehnäjauhoja

0,75 dl (fariini)sokeria

2 rkl maitoa

50 g mantelirouhetta tai kaurahiutaleita

 

Sulata voi pienessä kattilassa ja sekoita mukaan muut aineet. Levitä piirakan päälle ja paista vielä 10-12 min. kunnes pinta on saanut hieman väriä.