Kun olin lapsi, äiti teki joskus Hanna-tädin kakkuja. Ne säilytettiin kylmässä eteisessä kaapissa ja ne olivat sen vuoksi lähes kivikovia, mutta niitä oli mukava järsiä. Jos perheessä pidetään isommat juhlat, kuuluvat Hanna-tädin kakut yleens myös kahvipöytään. Leivoin näitä viimeksi tuoreimman kummityttöni ristiäisiin. Näiden leipominen oli suorastaan kamalaa. Koetin värjätä taikinaa punaiseksi, mutta ne kakut lähinnä muistuttivat Hanna-tädin lastuja... Taikina oli kuivaa ja rakeista ja toivo oli loppua. Kun lopulta sain taikinan jonkinlaiseen kasaan ja uuniin, kysyin äidiltä että teinkö nyt kaiken oikein. "Kai sinä muistit lukea ohjeen loppuun?" äiti kysyi. "Miten niin?" "No kun siellä alkuperäisessä ohjeessa lukee 'Kerätään kärsivällisyys ja pyöritellään kakkusiksi'". Kun kärsivällisyyden oli todellakin kerännyt ja kakkuset paistettua, oli vaiva sen arvoista. 

Tämä ohje on ilmeisesti isoäitini sisarelta, mutta nimitän näitä isoäidin Hanna-tädin kakuiksi. Tähänhän sopii parhaiten päiväyksen viikollakin ylittänyt kuohukerma. Ohjeesta tulee n. 50 kpl.

 
150 g voita
3 dl sokeria
1,5 dl kuohukermaa
1 tl soodaa
3 dl perunajauhoja
5 dl vehnäjauhoja
 
Vaahdota voi ja sokeri. Vaahdota kerma ja sooda. Sekoita jauhot. Yhdistä vaahdot, lisää jauhot. Anna levätä hetki jääkaapissa. Kerätään kärsivällisyys ja leivotaan kakkusiksi. Käristetään 175’C uunissa 10-15 min.